Äänestä keväällä vapaan kielipolitiikan puolesta
Osallistuin tänään Suomalaisuuden Liiton syyskokoukseen. Puheenjohtaja Sampo Terho käsitteli avauspuheenvuorossaan mm. kielikeskustelun edistymistä. Hänen mielestään Suomessa on viime vuoden aikana koettu kielipoliittisen kansalaiskeskustelun vallankumous. Median asennoituminen kielipolitiikan itsestäänselvyyksinä pidettyihin ratkaisuihin on muuttunut ja ihmisten rohkeus tuoda esiin epäkohtia on kasvanut. Tästä nostaisin itse esimerkiksi tämän Uuden Suomen blogi-palvelun, joka on mielestäni toiminut tärkeänä keskusteluareenana poliittisten epäkohtien esiintuomiselle.
Suomalaisuuden liitto on onnistunut nostamaan jäsenmääräänsä yli 10 % vuodessa. Nyt vaalien lähestyessä koen kielipoliittisen keskustelun esiintuomisen tärkeäksi ja toivon, että kaikki ruotsin opiskelun vapaa-ehtoistamista kannattavat yhdistäisivät voimansa. Pidän Suomalaisuuden Liittoa hyvänä kanavana tähän tarkoitukseen.
Suomalaisuuden Liitto on perustettu Johannes Linnankosken aloitteesta J.V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä 12.5.1906. Suomalaisuuden Liiton perinteisenä tehtävänä on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria. Lisätietoja liiton toiminnasta ja historiasta on liiton nettisivuilla www.suomalaisuudenliitto.fi
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ihan vaan mielenkiinnosta kyssäri miksi vapaa kielipolitiikka ei näy muutoksen toiminnassa missään? Tai mitä järkeä siinä on?
Muutos pyrkii toimimaan kattojärjestönä erilaisille ihmisille, jotka ovat pyrkineet vaikuttamaan nykyisen poliittisen toiminnan epäkohtiin. Tästä syystä Muutoksella puolueena on vain kuusi ydinkohtaa, joista tärkeimpänä sitovien suorien kansanäänestysten saaminen edustuksellisen demokratian rinnalle. Kielipolitiikka ei ole niin tärkeä (vaikka sitä parantamalla on saatavissa suuriakin kansantaloudellisia säästöjä), että se olisi otettu puolueen ydinohjelmaan.
Jokaisella Muutoksen ehdokkaalla saa olla oma mielipiteensä mm. pakkoruotsista, ja mielestäni suurin osa ehdokkaista on pakkoruotsin lopettamisen kannalla.
Jeps
Millähän lailla kielipolitiikka ei muka ole tärkeämpi, kuin kovemmat tuomiot rikollisille?
Kovemmat tuomiot ovat mielestäni kielipolitikkaa tärkeämpiä, koska rangaistusten ei tule toimia ainoastaan pelotteena. Niiden tehtävänä on myös suojella yhteiskuntaa ja lainkuuliaisia kansalaisia rikollisilta.
Pakkoruotsin opiskeluun käytetyt resurssit ovat poissa opiskelijan henkiseltä tasolta, koska hän ei voi käyttää sitä aikaa tärkeämmäksi näkemänsä kielen opiskeluun. Pakkoruotsi ei kuitenkaan uhkaa kenenkään fyysistä koskemattomuutta, toisin kuin rikoksen uusijat, jotka päästetään takaisin yhteiskuntaan sinne soveltumattomina.
Puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta kielipolitiikka voi olla tärkeämpää, mutta kansalaisten hyvinvointia ajatellen oikeudenmukaiset rangaistukset vie voiton.
Miksei Suomalaisuuden Liittoa saa kutsua Finskhetens Förbundiksi? Miten niin small-time...
Saahan sitä kutsua miksi haluaa. Liitolla ei kuitenkaan sääntöjensä mukaan ole kuin suomenkielinen virallinen nimi, joten minä käytän sitä.
1 §
Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Suomalaisuuden Liitto r.y. ja kotipaikka Helsingin kaupunki.
Heikki Tala kielsi Tredje statsmaktenissa toimittajaa käyttämästä ruotsinkielistä nimeä.
"Heikki Tala kielsi Tredje statsmaktenissa toimittajaa käyttämästä ruotsinkielistä nimeä."
Lienee sama ohjelma jonka näin. Kaksi hysteeristä naista huusi koko ajan Heikin juttujen päälle. rkp:tä parhaimmillaan, minä, minä, minä ja minun kielelliset OIKEUTENI....
OK. En nähnyt kyseistä ohjelmaa.
Heikin kommentti liittynee siihen, että Suomalaisuuden Liitto ajaa parempaa asemaa suomen kielelle, joten hän toivoi siitä käytettävän tuota virallista suomen kielistä nimeä. En tietenkään voi Heikin puolesta vastata, mutta näin arvelen.
Onhan tästä ketjusta jo kulunut jonkin aikaa, mutta tulkoon nyt kerrotuksi, että Suomalaisuuden Liitto ry:llä ei ole ruotsinkielistä nimeä. Se on vastaisku sille, että Suomen valtiokalenterissa joka ainoalla yliopistolla on ruotsinkielinen nimi, mutta vain osalla suomenkielinen. Eikö se kuulosta hieman omituiselta?
Sama koskee Svenska Finlands folktingia - ei ole laissa eikä missään muualla suomenkielistä nimeä. Kai Suomessa sentään saa olla yksi yhdistys, jolla ei ole nimeä pakkoruotsiksi? ;-)
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 10 kommenttia